Tässä muutamana aamuna sitten, heräsin ihan normi aikaan, eli n. 5.50. Köllöttelin hetken aikaa ennenkuin vetäisin kimonon päälle ja menin alakertaan. Olin ehkä kolmanneksi alimmalla rappusella, kun näin hengen, joka seisoi eteisessä, vaatekaapin edessä. Säikähdin ensin, sillä en ollut ennen tätä henkeä kotonamme nähnyt. Hän oli tumma, miespuolinen, tummissa energioissa, mutta ei pelottava. Hänellä oli hieman resut, vanhanajan vaatteet päällä ja lierihattu päässä, sekä pitkät, olkapäille ulottuvat hiukset ja leukaparta. Hän seisoi ja tuijotti minua, olimme varmaan aivan yhtä hämmästyneitä toisistamme. Enpä juurikaan ole aamuihmisiä, oli vastassa sitten oikea ihminen tai henkiolento, kävelin vain hänen ohitse ja mutisin mennessäni meneväni suihkuun ja haluavani edes sielä olla yksin.

Aamu meni muuten ihan normaalisti mutta kun kävelin töihin, tuntui tylyltä, että lapset kohta herää ja nousevat ylös ja ehkä tämä heppu sielä vieläkin on. Lapseni eivät henkimaailmaa näe, vaistoavat kylläkin. Kävellessäni töihin, pyysin kuiten enkeleiltä että vievät tämän hengen pois kotoani, saattaisivat hänet sinne minne hän kuuluukin. Ja jos hänellä on asiaa minulle, tulisi sanomaan sanottavansa silloin kun olen kotona eikä ole kiire mihinkään.

Muutaman päivän ajan tässä on energiavaihtoja käyty läpi. Tylyt unet tulee silloin kiusaamaan ja tuntuu että tällä kertaa net olivatkin oikein todella tylyjä. Niistä en halua kirjoittaa mitään ! 

Mutta, nyt tuntuu jo siltä, että energiat on vaihtuneet, on hyvä olla ja pystyy taas hengittämään. En tiedä liittyikö tämän hengen vierailu jotenkin energiavaihdoksiin, mutta nyt tuntuu taas hyvältä, korttitulkintoja on mukavaa tehdä, ei tunnu raskaalta vaikka ihmisillä saattaa olla ikävääkin asiaa. Pystyn lohduttamaan, kannustamaan tai olemaan vain pelkkänä korvana ja olkapäänä joillekin. Tähän minut on puettu, auttajan työhön. <3