Ennen joulua, käväisin vanhalla koulullla, se on osa uudempaa koulukeskusta mutta rakennuksena hyvinkin vanha ja paljon oppilaita ja elämää nähnyt. Työpäiväni oli juuri alkamassa, kello oli ehkä seitsemän aamulla. Menin koulun yläkertaan, koulu on hirsirakennus ja kaksikerroksinen. Olin menossa yläkerran jumppasaliin, avasin oven joka johtaa käytävältä pieneen aulaan. Aulassa otin ulkovaatteet pois ja avasin lasiovet jotka johtavat jumppasaliin. Kun astuin ovista sisään, huomasin tuolin joka oli jätetty ovien eteen mutta kuiten jumppasalin puolelle. Tuolissa istui miespuolinen henkiolento. Hän istui siinä hyvin rauhallisena, piippu oli suussa mutta ei ollut kuiten laittanut palamaan piippuaan. Tervehdin tätä henkiolentoa, kävelin ohi ja kun tulin takaisin hänen luokse, kysyin kuka hän on. Hän vastasi olevansa koulun vahtimestari. Työvaatteet oli päällä ja olisihan se ehkä siitäkin pitänyt arvata.

Hän istui tuolillaan koko ajan minkä olin paikalla. Käväisin salin puolella, tehin töitäni ja kysyin sitten häneltä, miltä näyttää tämä minun työskentely, meneekö niinkuin ennenvanhaan? Hän naurahti ja imeskeli piippuaan, oli kyllä aivan hyväksyvän oloinen, ei siis mitenkään rauhaton tai pelottava. Minulla oli koko ajan hyvä olo, ei pelottanut vaikka hieman alussa aristelin lähestyä häntä. 

Sain työni tehtyä ja kun olin lähdössä, käännyin hänen puoleen ja sanoin että nyt mie lähden ja ehkäpä tässä vielä tavataan. Hän nyökkäsi, otti piipun suustaan ja heilautti sitä hieman ylöspäin ja laittoi sitten piipun takaisin suuhuna. Sinne hän jäi... olen jälestäpäin käynyt useastikin tuossa koulussa mutta en yläkerrassa. Olen kuiten varma että vielä me tapaamme, hän piippunsa kanssa ja mie touhuamassa omia töitäni.